Ounasjoen kalastusalue

Ounasjoen kalastusalue aloitti toimintansa 1985. Kalastusalueeseen kuuluvat Ounasjoen pääuoma ja siihen laskevat joet Sinetästä Kittilän kunnan ja Enontekiön kunnan rajaan asti.

Vesistöpinta-alaa alueella on 20 928,4 ha. suurin osa vesistä on Kittilän kunnan alueella, osa Rovaniemen, osa Sodankylän kunnan ja osa Kolarin kunnan alueella. Suurimman osan vesipinta-alasta muodostaa Ounasjoen pääuoma, alkaen Kittilä-Enontekiön rajalta, hieman Raattaman kylän yläpuolelta päättyen Rovaniemen puolelle Sinetän kylän kohdille.

Ounasjoen vesistöalueen järvien osuus koko valuma-alueesta on vain 2,7%. Virtaavia vesiä on runsaasti, mikä antaa oman leimansa kalastusalueen yleiskuvaan.

Ounasjoen pääuomaan laskee useita suuria sivujokia

Tepastojoen vesistö (65.68)

Tepastojoen valuma-alue on 820 km2 ja järvisyys 1,9 %. Joki alkaa Kätkä- ja Korsatuntureiden länsipuolelta lähtevistä puroista. Joki laskee noin 5 km Tepaston kylän yläpuolelta Ounasjokeen. Tepastojoen suurin sivujoki on Kuivatepastojoki, jonka sivujoista suurin on Siettölöjoki. Alueen huomattavimmat järvet ovat Puljujärvi 36 ha, Salankijärvi 70 ha, Särkijärvi 365 ha, Suksijärvi 59 ha ja Lompolojärvi 82 ha.

Vesialueen omistus

Alueen kalastusoikeuksia hallitsevat Puljun, Lompolon ja Tepaston osakaskunnat sekä Metsähallitus ja yksityiset osakkaat.

Veden laatu

Tepastojoen vedet ovat kirkasvetisiä, karuja ja luonnontilaisia. Niiden veden laatu soveltuu hyvin sekä arvokaloille että vähempiarvoisille kalalajeille.

Vesistöjen käyttö

Vesistöalueiden jokivarret ovat lähes asuttamattomia erämaa-alueita. Tepastojokeen laskevissa joissa ja puroissa on luontaisesti lisääntyvät taimen- ja harjuskanta. Joissa on ennen Kemijoen voimalaitosrakentamista esiintynyt merilohta ja taimenta. Vesistöjen järvistä on vähempiarvoisten lajien ohella kalastettu siikaa ja jossakin määrin muikkua. Siikakantoja on hoidettu etupäässä istutuksin. Muilla lajeilla istutuksia toteutetaan satunnaisesti. Vesistöillä on nykyisin merkitystä paikallisille luontaiselinkeinojen harjoittajille sekä alueen virkistys- ja kotitarvekalastajille.

Tepastojoen koskialueilla on tehty vähäisiä uittoperkauksia, mutta koskiosuudet ovat säilyttäneet jokseenkin alkuperäisen luonteensa. Metsäojitusten seurauksena vesistön kiintoaine- ja ravinne- kuormitus on lisääntynyt. Kuormitus on havaittavissa kalojen kutu- ja poikastuotantoalueiden osittaisena liettymisenä. Kalataloudellisia kunnostuksia ei alueella ole toteutettu.

 


Loukisenjoen vesistö (65.69)

Loukisenjoen valuma-alueen pinta-ala on 1716,91 km2 ja järvisyys 1,11%. Joki laskee idästä Kittilän kunnassa sijaitsevan Sirkan kylän kohdalta Ounasjokeen. Loukisen pituus on 61 km. Noin 55 km:n etäisyydellä joen suusta laskee Loukiseen Nilsijärvestä pieni Nillinoja. Nillinojan suusta noin kilometri alavirtaan laskee Loukiseen noin 10 km pitkä Suorumaoja. Tästä noin kolme kilometriä alavirtaan laskee jokeen etelästä Nunnosoja. Valuma-alueella muita Loukiseen laskevia jokia ja puroja on Kaarkon- ja Kilpioja sekä kalaisa Leppäjoki. Näiden jokien jälkeen Loukiseen laskee pohjoisesta Seurujoki. Seuru- ja Loukisenjoen yhtymäkohdasta noin 4 kilometriä alavirtaan yhtyy Loukiseen Rastinjärvestä alkunsa saava Rastinjoki. Tämän jälkeen Loukiseen laskee sen suurin sivujoki Kapsajoki ja vielä etelästä pieni Sotkajoki. Kapsajoen pituus on noin 60 kilometria. Kapsajokivarsi on asuttamaton muutamaa kesämökkiä lukuunottamatta. Loukinen sijoittuu kokonaisuudessaan Kittilän kunnan alueelle. Loukisjokeen laskee kaikkiaan 16 sivujokea ja ojaa sekä useita pieniä puroja. Uitto Loukisella lopetettiin 1989.

Veden laatu

Loukisen ja sen sivujokien veden ravinne- ja humuspitoisuudet ovat tavallisimmin hieman pienemmät tai samansuuruiset kuin Ounasjoen pääuoman ravinne- ja humuspitoisuudet jokien liittymäkohdassa. Loukisen joen vesistöalueen joet ovat karuja ja kirkasvetisiä. Niiden veden laatu on veden laadullisen yleisluokituksen mukaan erinomainen paitsi tulva-aikana, jolloin veden laatu on hyvä. Vesistön kuormitus on pääasiassa hajakuormitusta. Suurimmat kuormittajat ovat asutus, sekä maa- ja metsätalous. Kalaston kannalta Loukisen ja sen sivujokien veden laatu on läpi vuoden pääosin erinomaista (Lapin ympäristökeskus1998).

Vesistön käyttö

Loukisenjoki toimii kalastusmatkailijoiden sekä paikallisten kalastajien kotitarve- ja virkistyskalastuskohteena. Kapsajoella toimii Metsähallituksen virkistyskalastusalue, joka on noin 30 kilometriä pitkä jokiosuus Köngäs - Pokkatien pohjoispuolella. Joki on tyypillinen erämaajoki, jonka rannalla on vain vähäistä mökkiasutusta. Joessa on ennen Kemijoen valjastamista esiintynyt merilohi ja taimen sekä vaellussiika. Nykyisin luontaista lisääntymistä tapahtuu taimenella sekä harjuksella ym. vähempiarvoisilla kaloilla etenkin jokien latvaosuuksilla.

Istutukset

Joki kuuluu Kemijoen sekä Uittoyhdistyksen velvoiteistutusten piiriin. Muita istutuksia vesistössä suoritetaan Metsähallituksen toimesta lähinnä Kapsajokeen. Istutettavina lajeina käytetään siikaa, harjusta ja taimenta.

Vesialueen omistus

Alueen kalastusoikeuksia hallitsee Sirkkakönkään, Kiistalan ja Kittilän osakaskunnat, Metsähallitus sekä yksityiset vesialueen omistajat.


Aakenusjoen vesistö (65.54)

Aakenusjoen valuma-alueen pinta-ala on 368 km 2 ja järvisyys 1,9 %. Noin 30 kilometriä pitkä

Aakenusjoki alkaa Linku- ja Äkäskeron sekä Pyhätunturin välistä alkunsa saavista puroista. Jokeen laskee useita puroja, suurimpia niistä ovat Pyhäjärvestä laskeva Kukasoja sekä Linku- ja Toto-oja. Joki laskee vetensä Ounasjokeen Kittilän kirkonkylän kohdalta.

Veden laatu

Aakenusjoen vedet ovat kirkasvetisiä ja karuja. Alueella on kuitenkin tehty metsäojituksia, minkä seurauksena veden kiintoainepitoisuus on jonkin verran kasvanut. Vesistö soveltuu hyvin sekä lohikaloille että vähempiarvoisille kaloille.

Vesistön käyttö

Aakenusjoessa on ennen Kemijoen valjastamista esiintynyt merilohi ja taimen. Nykyisin luontaista lisääntymistä tapahtuu taimenella ja harjuksella sekä muilla vähempiarvoisilla kaloilla. Vesistö oli aikanaan kohtuullinen harjusvesi, mutta kirjolohi-istutusten seurauksena ovat sen harjuskannat taantuneet. Vesistöalueen joet ja järvet ovat melkein asuttamattomia lukuun ottamatta vähäistä mökkiasutusta sekä Kittilän kuntakeskukseen keskittynyttä asutusta.

Istutukset

Vesistö lukeutuu Metsähallituksen hallinnoimiin virkistyskalastusvesiin. Joen saalisvarmuutta on parannettu istutuksin. Istutettavina kalalajeina on käytetty kirjolohta ja taimenta.

Vesialueen omistus

Vesistöalueen kalastusoikeuden omistaa Metsähallitus, Kittilän ja Kaukosen osakaskunnat sekä yksityiset henkilöt.

 


Lainiojoen vesistö (65.56)

Lainiojoen valuma-alue on 312 km2 ja järvisyys 0,78 %. Joki saa alkunsa Aakenus-, Pyhä- ja Lainontunturin juurelta lähtevistä puroista. Lainiojokeen laskee 5 ojaksi luokiteltua vesistöä sekä Kallonjoki. Joki yhtyy Lainiojokeen noin 3 kilometriä Lainiojoen suusta ylävirtaan.

Veden laatu

Joen valuma-alueella on toteutettu metsäojituksia 1960 ja 70 luvulla. Ojitusten seurauksena kaloille sopivat kutusoraikot ovat liettyneet ja joen ravinne- ja kiintoainekuormitus on jonkin verran kasvanut. Nykyisin metsäojitusten vaikutukset veden laatuun ovat kuitenkin vähentyneet. Veden laadun nykytilasta ei ole ollut käytettävissä tarkkoja vesianalyysejä.

Vesistön käyttö

Lainiojoessa on ennen Kemijoen valjastamista esiintynyt merilohi ja taimen. Nykyisin luontaista lisääntymistä tapahtuu harjuksella sekä muilla vähempiarvoisilla kaloilla. Taimenen luontaisesta lisääntymisestä ei ole varmuutta. Vesistöalueella on merkitystä lähinnä paikallisille kotitarve- ja virkistyskalastajille.

Istutukset

Joessa on toteutettu lähinnä satunnaisia harjusistutuksia Kaukosen kalastuskunnan toimesta.

Vesialueen omistus

Vesialueen kalastusoikeuksia hallitsevat Kaukosen ja Kallon osakaskunnat.


Molkojoen vesistö (65.5)

Molkojoen vesistöalueen valuma-alue on 374 km2, ja järvisyys on 4,0 %. Joen vesistöalue sijoittuu Ounasjokivarressa Alakylän ja Lohinivan välisen alueen itäpuolelle. Molkojoki saa alkunsa Molkojärvestä (458 ha), joka on alueen suurin järvi. Molkojärvestä alkunsa saava Myllyjoki yhtyy Kinisjärvessä (280 ha) Saarijoen kanssa Molkojoeksi. Kinisjärvestä Molkojoki laskee Ounasjokeen Molkokönkään yläpuolelle.

Veden laatu

Veden laadun nykytilasta ei ole ollut käytettävissä vesianalyysejä viimeisen kahdenkymmenen vuoden ajalta, joten nykytila tältä osin vaatii tutkimuksia. Vesihallituksen aiemman yleisluokituksen mukaan Molkojoen veden laatua voidaan pitää kaikkina aikoina tyydyttävänä, Molkojärven laatua välttävänä ja Kinisjärven laatua tyydyttävänä. Alueen suurin vesistön kuormittaja on metsätalous, haja-asutus sekä jossakin määrin alueen maatalous. Veden laatu soveltuu sekä arvokaloille että vähempiarvoisille kalalajeille.

Vesistön käyttö

Alueella on asuttamattomia erämaita sekä asuttuja kyliä ja jonkin verran mökkiasutusta. Molkojärven tärkein saaliskala on siika, jota on hoidettu istutuksin. Kinisjärven kalastoon kuuluu muikku, siika ja vähempiarvoiset lajit. Molkojoessa on ennen Kemijoen patoamista esiintynyt merilohi, taimen ja siika. Nykyisin joessa esiintyy vähempiarvoisten kalalajien lisäksi siikaa, taimenta ja harjusta. Vesistöalueella on merkitystä lähinnä paikallisille kotitarve- ja virkistyskalastajille. Vähäisissä määrin alueen kalastusmahdollisuuksia hyödyntävät myös kalastusmatkailijat.

Vesialueen omistus

Alueen kalastusoikeuksia hallitsevat Molkojärven ja Kinisjärven osakaskunnat sekä Metsähallitus.